Olen täydellinen kissahenkilö. Inhioan vettä. Vapaa-ajalla hengailen kavereiden kanssa. Seurustelen. Vastustan henkeen ja vereen - aina viimeiseen asti - eläimille tehtyä väkivaltaa. Inhottaa ajatus kesäkissojen ottamisesta. Olen Simba. En se, joka esiintyy Leijonakuningas-elokuvissa! Suorastaan inhoan niitä! Rakastan kissoja. Elämääni kuuluu silti muutakin kuin kissat. Tunnen oloni joskus ulkopuoliseksi. Tunnen, etten ole ansainnut tätä kaikkea. Kirjoittelen tänne ihanasta-tylsästä elämästäni. Voi olla ettei ketään kiinnosta. Mitä se? Nobody knows - Nobody cares...
Olen mukana KissaWe:ssä :) (klikkaa yllä olevaa kuvaa!)
... helppoo, silloin kun on joku, josta pitää kii.."
Mulle on tullu sellanen tunne, että ei vaan yksinkertasesti oo ketään, josta pitää kiinni.. Ei kukaan tarjoo apuu, en pyydä apuu keneltäkään. En tarvi apua, vaikka välillä on ihan helvetin toivoton olo.. Joskus musta taas tuntuu siltä, että mä kaipaan tietynlaista vapautta. Jonkinlaista yksityisyyttä, rauhaa ja juuri sitä vapautta! Mä en osaa kuvailla sitä, mitä mä sillä vapaudella tarkotan.. Uskoisin silti, että ainakin joku ymmärtää.. Siinä vaan on se, että kun kukaan ei lue tätä, niin vaikeeta kenenkään on ymmärtää..
Mä oon viimeks kirjottanu tänne joskus elokuussa.. Se johtuu siitä, että mulla on menossa kriisi. Kriisi, nimenomaan. Oon masennuksen, yksinäisyyden ja stressin vallassa. Mulla ei oo ketään, johon voisin tukeutua. Siks mä varmaan kirjotan tänne..?
Koulussa tapahtu jotain ihan outoa.. Yks tyyppi, tuli kertomaan mulle jotain ihmeellistä. Tuntuu, etten olis ikinä kuullu mitään sellasta.. Kaikki (eli ei kukaan, kun kukaan ei lue - muistasinki sen vielä!) tietää varmaan mitä mä tarkotan? Se tuntu hienolta! Kaikki "kaverit" (-.-'') katto mua ja sitä tyyppiä pitkään sen jälkeen. Mutta arvatkaas mitä? Mun oli pakko pilata koko juttu. Sanoin: "En mä voi.." ja lähdin pois. Loppu päivän itkinki kotona ja nyt vasta pääsin raahautumaan koneelle, itkien edelleen.
Miks mä oon niin tyhmä? MIKSI?
Ei tullu mitään pitkää tekstiä, mut mitä väliä....?
Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään,
"Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa,
tuo metsäkin huokuu pelottavasti, kuurassa on jo maa"
Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa,
ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi,
kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.
Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja,
sill' on jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on,
vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.
Nyt kissojen taivaassa hyljätty on,
siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via Dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin?
Liisa Aaltonen
Ystäväkirja ♥
YSTÄVÄKIRJA
Klikkaa kuvaa ja kirjoita!!
C-BOX
Tajusin just, et mun blogista puuttuu C-Box :D Noi viestit on ollu mun vanhassa blogissa (simbanblgi.vuodatus.net)